1. Rannikkovoimalaitokset käyttävät yleisesti elektrolyyttisiä meriveden kloorausjärjestelmiä, jotka tuottavat tehokasta klooria (noin 1 ppm) elektrolysoimalla natriumkloridia merivedessä, estäen mikrobien kiinnittymisen ja lisääntymisen jäähdytysjärjestelmän putkistoissa, suodattimissa ja meriveden suolanpoiston esikäsittelyjärjestelmissä.
2. Järjestelmän koostumus ja luotettavuus: Päälaitteisiin kuuluvat tasasuuntaajamuuntajat, tasasuuntaajat ja elektrolyysikennot, joiden on ratkaistava ongelmia, kuten alhainen virran hyötysuhde ja lyhyt anodin käyttöikä.
3. Uusien vedyntuotantoteknologioiden soveltaminen
4. Vihreän vedyn tuotannon ja uusiutuvan energian integrointi: Merituulivoiman ja aurinkosähkön kehityksen myötä meriveden suorasta elektrolyysistä vedyn tuotantoon on tullut tärkeä suunta. Esimerkiksi maailman ensimmäinen 200 standardikuutiometrin meriveden elektrolyysilaitteisto vedyn tuotantoon tunnissa on saavuttanut 99,999 %:n vedyn puhtauden, mikä soveltuu meriveden öljy- ja kaasunporauslautoille ja syvänmeren skenaarioihin.
5. Katalyytti-innovaatio: Käyttämällä epäjaloja metalleja katalyyttejä (kuten CoO₂Cr₂O₃, RuMoNi) ja korroosionkestävällä rakenteella on ratkaistu kloridi-ionikorroosion ja sivureaktioiden ongelmat. Esimerkiksi NiCoP – Cr₂O∝-katodi saavuttaa vakaan toiminnan yli 1000 tuntia meriveden elektrolyysissä.
6. Korkea hyötysuhde ja alhainen energiankulutus: Hybridielektrolyysitekniikka (kuten rikki-ionien hapetusreaktion apu) vähentää energiankulutusta kolmasosaan perinteisestä elektrolyysistä, jännitteen ollessa alle1 V.

Yhteenvetona voidaan todeta, että meriveden elektrolyysijärjestelmien käyttö merivesivoimalaitoksissa kattaa sekä perinteisen saastumisen ehkäisyn että uudet vedyn tuotantoalat, ja sen jatkuva teknologinen kehitys tarjoaa ympäristöystävällisiä ja tehokkaita ratkaisuja rannikko- ja offshore-energiajärjestelmiin.

Meriveden elektrolyysijärjestelmän huoltosykli

7. Säännöllinen tarkastus ja huolto: Merivesielektrolyysijärjestelmä on tarkastettava ja huollettava säännöllisesti sen normaalin toiminnan varmistamiseksi. Yleensä suositellaan tarkastusta 3–6 kuukauden välein, mukaan lukien anodin hajoamisen ja liitososien eheyden tarkastus.

8. Elektrolyysikennon komponentit: Elektrolyysikenno on yksi merivesielektrolyysijärjestelmän ydinkomponenteista, ja sen toimintakuntoon on kiinnitettävä erityistä huomiota. Jos elektrolyysikennosta havaitaan kalkkikertymiä tai korroosiota, se on puhdistettava happopesulla tai muilla toimenpiteillä viipymättä.

9. Sähköjärjestelmä: Sähköjärjestelmän huolto on myös erittäin tärkeää, mukaan lukien laitteiden, kuten pienjännitejakokaappien, käyttökaappien ja tasasuuntaajavirtalähteiden, tarkastus ja huolto.

10. Suodatin: Meriveden elektrolyysijärjestelmien tärkeänä osana suodattimet on puhdistettava tai vaihdettava säännöllisesti tilanteen mukaan tehokkaan vedenpuhdistuskapasiteetin ylläpitämiseksi. Yleisesti ottaen tehokkaat suodattimet voidaan vaihtaa 1–2 vuoden välein, kun taas fyysiset suodattimet tai suodatinpatruunat saattavat vaatia useammin puhdistusta tai vaihtoa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että merivesielektrolyysijärjestelmien huoltoväli tulisi määrittää tiettyjen käyttöolosuhteiden ja vedenlaadun perusteella, mutta yleensä suositellaan kattavan tarkastuksen suorittamista vähintään 3–6 kuukauden välein ja vastaavan huollon ja kunnossapidon suorittamista tarpeen mukaan.